3.Ruotsin kuningas

349 17 18
                                    

Mean
(a.) being unkind to another person.

•LUMI•

"Siis mä en ymmärrä miks täällä ei oo limuautomaattia? Jokasella itseään kunnioittavalla lukiolla on sellanen", Oliver pudisteli päätään.

"Nyt tais mennä väärin", kohotin toista kulmaani huvittuneena.

"Sä osaat ton kulma jutunki. Mitä sä et osaa?", se vaihtoi puheenaiheen.

Naurahdin ja lappasin salaattia lautaselleni. Oliver järkyttyi syvästi, kun mä jouduin lopulta kertomaan sille, että meillä ei ole täällä mitään limuautomaattia.

Ja jonkin aasinsillan kautta puheeksi nousi kaikki mun random taidot joita oon opetellu. Osaan esimerkiksi ajaa traktorilla ja ratkasta rubiikinkuution alle minuutissa. Kaikkee sellasta sinänsä ihan turhanpäiväistä. Mulla nimittäin oli vaikee keskittyä kouluhommiin. Koska ne ei oikeen ikinä kiinnostanut mua, mä olin aina lapsesta asti keksiny kaikkee muuta tekemistä, mikä taas kiinnosti mua oikeesti. Siks en ollutkaan mikään kympin tyttö. Enemmänkin vahva kutosen.

Se menee sen add:n piikkiin. Adhd:n ja add:n ero oli se et add:ssä ei ollut sitä yliaktiivisuutta niinkään. Enemmänki sellasta keskittymisvaikeutta ja ajatuksiin uppoamista mutta sekin riippui tosi paljon ihmisestä. Jotkut ei välttämättä pystynyt keskittymään mihinkään kunnolla, kun taas mä pystyin keskittymään niihin asioihin, mitkä kiinnosti mua. Mutta jos mä unohdin ottaa joskus lääkkeet ni olin ihan hermoraunioina.

Valitsimme pöydän rauhallisesta nurkasta ruokalan perältä. Tänään ei ollut mitään maailman parasta ruokaa joten moni ei ollut tullut syömään. Mutta mua se ei haitannut. Kaikki ylimääränen melu vaan otti päähän.

"Osaaksä jotain outoa?" kysyin ja seivästin kananpalasen haarukallani.

Oliver mutristi huuliaan mietteliäänä ja nojautui taakseppäin.

"Lasketaanko Adrianin ärsyttäminen?"

Hymähdin.

"Ehkä..."

"No sitten se", se virnisti ja työnsi haarukallisen ruokaa suuhunsa. Se ehti puraista vain kerran, kun se jo vei nyrkin suunsa eteen.

Nauroin sen reaktiolle.

"Mul on jo nyt ikävä Italiaan", se nielaisi irvistäen ja kulautti heti perään lasin maitoa kurkustaan alas.

Puhelimeni näyttö syttyi päälle ja ilmoitti äidiltä tulleesta viestistä. Huokaisin sisäisesti, kun se pyysi mua käymään kaupassa koulun jälkeen, koska se itse oli iltaan asti töissä. Mä tein nykyään kaikki kauppareissut meijän perheessä, koska mun isoveli Leevi oli intissä ja oli vaan harvoin lomilla kotona. Nyt se oli ollut kiinni kaks viikkoa mut se oli luvannut mulle, että se tulee käymään viikonloppuna.

Iskästä ei ollut käymään kaupassa. Se olis palannut sieltä vaan kokis pullon ja Doritos pussin kanssa.

Oliver oli alkanut järsiä näkkäriään. Kiinnitin heti huomiota siihen, että minkä puolen se oli voidellut. Reikäpuolen. My man. Näkkärinvoitelu puoli kertoo ihmisistä kaikenlaista. Esimerkiksi sen kuka on luuseri ja kuka fiksu. Oliver oli fiksu.

"Hei."

Meidän molempien katseet nousi samanaikaisesti ylös huppupäiseen poikaan, joka oli juuri tökännyt Oliveria sormella ohimoon.

Yllätyin nähdessäni Adrianin yhä täällä. Mä luulin et se oli lähtenyt kotiin? Ei se ollut edes siellä enkun tunnilla. Se melkeen jo voitti mut lintsaamisessa sillä se oli alottanut heti maanantain ekasta tunnista.

Kolme Kaksi YksiWhere stories live. Discover now