Girls
(n.) They don't actually shop,
they just walk around touching
the clothes saying "this is cute."
•LUMI•
"Ehkä se on ihan hyvä idea", Madde tuumasi samalla, kun laskosti mun vaatteita, jotka olivat odottaneet kaappiin laittoa mun huoneen nurkassa ainakin kaksi viikkoa.
Mun silmät olivat kuivat itkemisestä ja mä vain hypistelin mun kaulakorua, katse tyhjyydessä. Kohautin mun olkia.
"Pakko kai se on. Mä vaan olin kai jotenkin toivonu että se...", mun ääni hiljeni ja lopulta mä nielaisin.
Madden kasvot olivat surumieliset.
Me oltiin käyty läpi tapahtunutta ja sitä kuinka säälittävää se oli ottaa noin nopeasti joku tilalle. Ainakin mun mielestä se oli. Mä olin jotenkin taistellut sen työpäivän lävitse. Jos Viljo ei olisi ollut siellä mun kanssa niin olisin varmaan karannut kotiin. Adrian ja mä ei edes vilkaistu toisiamme enään koko sinä aikana, kun ne oli siellä. Lopulta mä olin päätynyt siihen ainokaiseen vaihtoehtoon: piti päästää irti.
Mä voisin vaihtaa vaikka lukiota jonnekkin muualle. Leevikin oli päässyt intistä ja eleli Tampereella. Ehkä mä voisin muuttaa sinne asumaan. Sinnehän mä olin aina halunnutkin.
Pyyhkäisin mun taas kostuneet silmät paidan hihoihin.
"Mikä tää on?"
Mun katse nousi Maddeen, joka piteli toisessa kädessään Nellan palauttamaa paitaa ja toisessa jotain valokuvaa.
"Näytä."
Mä otin valokuvan itselleni ja käänsin sen ympäri. Se oli otettu puoliksi muussiksi menneestä autosta. Kuva oli Nellan. Muistan kun se joskus näytti mulle tätä. Se oli joutunut kolariin Italiassa sen vaihtari vuoden aikana, kun joku taksikuski oli lähtenyt kännissä ajamaan. Ei sille itselleen tullut onneksi kuin pari naarmua sinne tänne mutta se halusi silti jättää sen vaihto vuoden kesken. Ei sen host perhekkään kuulemma ollut mikään erityisen mahtava.
"Mistä sä löysit tän?" mä ihmettelin selitettyäni Maddelle kuvan tarinan. Se nosti paitaa kädessään: "Se oli taiteltuna tääl taskus."
Mä nyökkäsin ja vilkaisin vielä kerran ankeaa kuvaa ennen kuin laskin sen mun yöpöydälle. Se oli varmaan unohtanut sen sinne.
Madden tiivis katse sai mut nostamaan kulmia.
"Mitä jos...?" se aloitti tuumien.
Mun kulmat painui pienesti yhteen.
"Mitä?"
Madde vilkaisi kuvan suuntaan ja sitten taas mua.
"Se oli Italiassa sen vaihto vuoden?"
Mä nyökkäsin hitaasti tajuamatta, mitä se ajoi takaa. Mä en oikeastaan hirveästi tiennyt siitä sen vaihtari vuodesta. Mulla oli just sillon ollut paljon vaikeempaa elämässä ja mun päivät kului yhdessä sumussa. Yks päivä Nella vaan sit olikin ilmestynyt takaisin Suomeen kaikkien romppeidensa kera. Se oli tosi vaitonainen siitä enkä mä siksi halunnut udella enempää.
YOU ARE READING
Kolme Kaksi Yksi
Romance"Todista mulle et mä haluun jäädä tänne." • Lumi elää ihan yhtä tavallista -mutta ehkä asteen tylsempää elämää- kuin muutkin, kunnes hänet eräänä päivänä värvätään esittelemään koulua kaksospojille, jotka ovat muuttaneet Italian auringon alta takais...
