Kolme Kaksi Yksi

40. Vanilja hajukuusi

I don't know,
I'll see
(phr.) Not coming, never was
coming, never even considered it.

•LUMI•

"ANTEEKS MITÄ?" Madde huudahti ja mä rouskutin pikkuporkkanoita nyökytellen.

Madden leuka oli tipahtanut melkein lattiaan. Mä kerroin sille äsken musta ja Adrianista ja kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut.

Se huokaisi kaihoisasti ja valui syvemmälle nojatuoliinsa.

"Että sellasta. Nyt et ainakaan voi väittää etteikö teillä ois mitään", se tokaisi ja kohotti kulmiaan.

Mä irvistin ja heitin viimeisen porkkanan mun suuhun. Oli tiistai ilta ja mä olin käymässä Maddella, koska kotona oli aika kireä tunnelma. Leevi oli meillä käymässä mutta myös yksi Nella. Heti kun mä näin tutun auton koulusta tullessa meidän pihalla, mä ironisesti pakenin.

Leevi kyllä ymmärsi. Ei sekään oikein jaksanut sitä.

"Entiiä, ei me olla mitenkää virallisesti mitää", mä selitin.

"Vielä", Madde painotti ja pyöräytti silmiään. "Se osti haloo sun lempi karkkeja!"

Niinpä teki. Madde on nyt ainoa–mun lisäksi–joka tietää siitä. Leeville mä en ole hiiskunutkaan koko asiasta, koska välillä isoveljet osaa olla vähän turhan uteliaita. Sanotaanko näin. Ei Leevi mitenkään hirveen suojeleva ole mutta jos siihen on aihetta niin silloin kannattaa pysyä poissa sen tieltä.

Äiti oli lähtenyt vähän parempaan päin. Mä kävin tänään Leevin kanssa katsomassa sitä ja se jaksoi jopa puhua vähän. Ei se siitä entiselleen enään palaa ja joutuu varmaan muuttamaan johonkin hoitokotiin mutta mä yritin parhaani mukaan olla ajattelematta sitä asiaa. Elämä yhdessä isän kanssa ei niin sanotusti ole mitään ruusuilla tanssimista.

Madden katse mussa sai mut heräämään tähän päivään. Nostin mun kulmia ja rytistin miniporkkanoiden pussin pieneksi palloksi

"Oon melkee kateellinen." Se hymyili vaisusti ja nojasi päätään taaksepäin jääden tuijottamaan kattoa.

"Älä nyt. Se osaa olla rasittava aina silloin tällöin, joten oo vaan onnellinen sinkku elämästäs."

Se vilkaisi mua.

"Itseasiassa–"

"Kopkop."

Meidän katseet liisi Madden huoneen ovelle ilmestyneeseen Eelikseen.

"Pitäis alkaa lähtemää?" se selitti ja vilkaisi mua kysyvänä.

Madde parahti ikävystyneenä ja viskasi veljeään tyynyllä.

"Just kesken parhaiden juorujen! Kamaan!"

Eelis virnisti ja viskasi tyynyn takaisin sille. Mä liu'uin alas Madden puurunkoiselta sängyltä ja työnsin puhelimen taskuun valmiina lähtemään. Eelis lupas heittää mut kotiin, kun kävi ilmi, että sekin oli täällä käymässä. Leevillä oli nimittäin luultavasti kädet täynnä Nellan ja isän kanssa kotona, joten oli vain hyvä ettei sen tarvinnut lähteä hakemaan mua täältä asti. Oli tänne kuitenkin joku kymmenen kilsaa.