Smonday
(n.) The moment when Sunday stops feeling like a Sunday and the anxiety of Monday kicks in.
•LUMI•
Astuin askeleen taakseppäin ja nostin kasvoilleni riutuneen ylipirteän hymyn, kun tumma puuovi aukesi edessäni. Se aukesi ensin hieman mutta lopulta kokonaan paljastaen Adrianin kummastuneet kasvot. Virnistin tuskaisesti ja heilautin kädessäni olevaa Tutti frutti karkkipussia.
"Eka tuotantokausi: Adrianin jääminen Suomeen, jakso kaksi, pyjamabileet!"
Adrianin katse tippui mun jalkoihin ja nousi sieltä takaisin mun silmiin.
"Sisältääks ne bileet storytimen?" se kysyi epäröiden ja väistyi syrjään, kun mä sujahdin sen ohitse sisälle, ja luovutin karkkipussin sen käsiin.
"Ehkä", vastasin ja istahdin mustalla lampaantaljalla peitetylle penkille ja aloin riisua kenkiäni Adrianin vetäessä ulko-oven kiinni.
Se ei tulisi sisältämään storytimea. Jos mä kertoisin, että kenen ansiosta mulla oli toinen silmä melkeen mustana, ne salee soittais jotku poliisit. Ja sitä mä vähiten halusin.
Adrian kääntyi kokonaan mun puoleen, kun mä vedin mun kulahtaneita-ja litimärkiä- converseja pois mun jaloista. Rocky oli alkanut taas vinkua sen jaloissa mutta tällä kertaa se taisi johtua musta eikä Adrianista.
Mä tuskin näin mitään mun oikeella silmällä. Se vetisti ja oli turvonnut puoliksi kiinni. Plus sitä särki ihan sikana.
Nostin mun katseen takaisin otsansa rypistäneeseen Adrianiin ja irvistin: "Ne pyjamabileet taitaa sisältää myös parisataa milligrammaa buranaa ja jääpaloja."
Sitten mä nousin ylös ja vilkuilin ympärilleni samalla, kun ripustin mun liivin naulakkoon.
"Eikai Aurora muuten oo-"
"Mistä toi tuli?"
Mä käännyin katsomaan vakavoitunutta Adriania, joka puristi karkkipussia kädessään. Naurahdin väkinäisesti ja heilautin kättäni huolettomasti.
"Kompuroin omiin jalkoihin ja tähtäsin pöydän kulmaan. Kömpelö oon. Mä tiiän." Hymyilin ja astelin sen ohitse kohti portaita.
Ehkä saatoin jättää pois sen kohdan, kun mä rikoin vahingossa iskän kahvimukin ja sen kun se suutuspäissään sanoi muutaman opettavaisen sanan ja tönäisi mua ihan kevyesti vaan, minkä seurauksena mä kaaduin pöydän kulmaa päin. Niin ja sen kuinka se heitti mut ulos, koska mä olin kuulemma draamailija ja siksi lentänyt tahalteni sitä kirottua pöytää päin.
Melkeen sama asia, eiks?
Niin ja äiti "nukkui" koko tän ajan. Ja koska Nella oli muuttanut sinne Jyväskylään, mulla ei ollut ketään muutakaan kelle mennä. Leevi lähti jo aikaisemmin tänään takaisin inttiin, koska sille tuli joku äkillinen meno siellä, eikä se tiennyt tästä yhtään mitään. Siksi mä toivoin, että Aurora ei olisi kotona, koska se takuulla kertoisi sille. Mä en halunnut Leevin tietävän, koska se ei tiennyt, että tilanne oli mennyt näin pahaksi.
"Eiku oikeesti?" Mut pysäytettiin kädestä pitäen. Kosketus aiheutti perhosia mun vatsaan. Nielaisin poskea purren ja nyökkäsin mutta Adrian ei näyttänyt vakuuttuvan.
"Eiku ryöstin pankin ja tappelin itteni vapaaksi." Mä virnistin ja vedin mun käden pois sen otteesta. Se ei nauranut. Mä en jäänyt odottamaan.
Rocky hyppi mut kiinni portaissa, kun taas Adrianilla kesti hetki saada itsensä liikkeelle.
YOU ARE READING
Kolme Kaksi Yksi
Romance"Todista mulle et mä haluun jäädä tänne." • Lumi elää ihan yhtä tavallista -mutta ehkä asteen tylsempää elämää- kuin muutkin, kunnes hänet eräänä päivänä värvätään esittelemään koulua kaksospojille, jotka ovat muuttaneet Italian auringon alta takais...
