Etsitty |EXO•Fin|

8.Pikku tappelu

Minseok käveli yksin kadulla. Hänen peräänsä lähteneet ihmiset olivat lopettaneet jahtaamisen, mutta hän tiesi heidän olevan yhä lähellä. He yrittivät olla hiljaa, mutta pojan aistit olivat liian tarkat.

Kylmyys näykki hänen sisuksiaan, ja koko ajan yltyvä tuuli ei yhtään auttanut asiaa sen tunkeutuessa luihin ja ytimiin. Hän yritti epätoivoisesti piiloutua takkiinsa, mutta se oli aivan liian ohut. Yleensä tähän aikaan hän oli jo nukkumassa, mutta tänä yönä hän tuskin saisi nukuttua yhtään.

Lukemattomat tähdet valaisivat melkein täyden kuun lisäksi maapalloa. Yö oli täysin kirkas, yhtäkään pilvenhattaraa ei ollut näkyvissä. Aamuinen sankka lumisade oli vain muistona maassa.

Kirkkaat yöt olivat kieltämättä kauniimpia, mutta myös kylmempiä. Minseokin täytyi löytää suojaa, jos hän halusi selvitä hengissä ja nukkua.

Mutta hänen oli pysyttävä liikkeellä ja ulkona. Sisätiloissa hän joutuisi taatusti kiinni.

Minseok käveli ja käveli kuulostellen tuntemattomien liikkeitä. He olivat tiukasti kannoilla, näkymättömissä. Poika tiesi, että he aikoivat jatkaa takaa-ajoa niin kauan kunnes hänen voimansa loppuisivat. Ja voimat eivät kestäisi enää kauaa, kylmän kohmeat jäsenet muistuttivat ja vatsa murisi ilmaisten sekin mielipiteensä.

Minseok huokaisi kuuluvasti alkaen työstää suunnitelmaa.

~||~

Yifan kaatoi Chanyeolin maahan ja Baekhyun lipesi hänen otteestaan. Chanyeol yritti nousta ylös suojaamaan heikkoa poikaa, mutta Yifan potkaisi häntä jalkoväliin, ettei toinen tulisi sekaantumaan hänen kostoonsa.

Baekhyunin silmät rävähtivät auki hänen selkänsä osuessa lattiaan mätkähdyksen saattelemana. Takaraivon haava, jonka Chanyeol oli saanut vaivoin tyrehtymään, ratkesi taas auki ja Baekhyun vinkaisi tuskasta.

Yifan potkaisi pienempää rajusti vatsaan joka aiheutti ilman pakenemisen keuhkoista ja hän alkoi haukkoa henkeä.
Hyökkääjä nousi hänen yläpuolelleen ja ojensi kädet toisen kurkkua kohti. Ne puristuivat hänen kaulansa ympärille kuin lohikäärmeen kynnet.

Chanyeol pääsi viimein ylös riisuen takkinsa. Hän heitti paksun vaatekappaleen pois jotta hän ei olisi yhtä kömpelö. Kipu muistutti yhä siitä mitä hänelle oli äsken käynyt, mutta silti hän ryntäsi puolustamaan pienempää.

Junmyeon, Yixing ja Tao lähtivät hekin mukaan. Kolmikko yritti rauhoitella tappelijoita, mutta kumpikaan ei kuunnellut. Chanyeol oli repinyt Yifania irti Baekhyunista, jolloin kaksi pitkää ja lihaksikasta poikaa alkoivat tapella. Vasta kun veri alkoi lentää, tajusivat he että kannatti hälyttää hoitajat. Yixing lähti juoksemaan hakemaan apua.

Tao päätti ottaa taistelukykynsä käyttöön kun Yifan oli kuuroutunut hänen sanoillaan. Vasta kun nuoremman jalka iskeytyi hänen selkäänsä, poika älähti ja tajusi lopettaa. Sitä ennen hän ei kuitenkaan enää ehtinyt lopettaa käsiensä liikettä ja Taon potku vain vauhditti hänen liikettään. Yifanin ojennetut sormet koskettivat Chanyeolin suuria silmiä.

"AAAARGH", Chanyeol huusi kuin hullu näkökentän pimentyessä kokonaan. Hän painoi kätensä silmilleen niiden alkaessa vuotaa. Kiiltävää verta ja läpinäkyvää geelimäistä nestettä valui hänen kasvoilleen hänen huutaessa yhä mahdottomasta tuskasta.