You're my destiny || Aleksi Kaunisvesi

15

Amandan pov

"Mites tää, ois ainakin jouluiset värit" Nora kysyi pidellen käsissään nahkaista, punaista mekkoa. Se oli varmasti jo sadas mekko mitä hän oli minulle ehdottanut. Katsoin sitä hieman epäillen. Tuo mekko ei pitänyt minun vartalostani, enkä minä hänestä.

"Aika paljastava" vastasin ja nojasin vieressäni olevaan vaaterekkiin, joka oli täynnä valkoisia neulepaitoja. Nora huokaisi ja laittoi mekon takaisin rekkiin mistä oli sen ottanutkin.

"Meinaatko oikeesti pukeutua johonkin nunnakaapuun" hän valitti ja heilutti käsiään kuin huitoisi itikoita. Olimme tulleet Helsinkiin shoppailemaan meille vaatteita ja koristeita viikonloppuna järjestettäviin pikkujouluihin.

"No en, välttämättä" sanoin vitsillä ja katsoin kynsiäni. Ne voisi oikeasti lakata.

"Mikä tilanne, miksi Nora näyttää siltä että se räjähtää sekunnin päästä" mukanamme oleva, shoppailuintoilijaksi paljastunut Niko kertoi saapuessaan sovituskopeilta. Hän oli tullut makutuomariksi. Kieltämättä hänellä oli hyvä silmä tälläisissa asioissa.

"Noran mielestä mun pitää pukeutua halvaksi huoraksi jos haluan tehdä vaikutuksen Aleksiin" sanoin pyöräyttäen silmäni Nikon suuntaan, joka piteli käsissään kahta ostoskassia. Vierestäni kulkeva äiti tukki pienen lapsensa korvat ja antoi minulle vihaisen katseen. Näytin heti "oho" ilmettäni ja Niko naurahti ja pudisteli päätään. Tuo lapsi sai varmasti traumat ja kertoo päiväkodissa kavereilleen varmasti että "täti kaupassa oli halpa huora". Hienoa Amanda.

"Sä luulet tosiaan että sun täytyy joku vaikutus siihen tehdä? Sä oot tehny sen jo. Se on ihan sulaa vahaa sun kanssas!" Niko vakuutteli. Tosiaan ainoat ketkä tiesivät palavasta rakkaudestani sitä miestä kohtaan, olivat Nora ja Niko. Eihän siitä ole kuin vasta viikko kun sen itsekin tajusin.

"Lopeta tommonen" naurahdin ja tönäisin tuota. Hän horjahti hieman taaksepäin mutta ei kaatunut.

"No okei okei. Mutta mites toi mekko!" Niko ehdotti ja näytti vieressäni olevaa punaista mekkoa, mikä oli yltäpäältä pitsiä ja sen pitkät hihat olivat läpinäkyvää pitsiä. Tai siis sen pitsin alla ei ollut kangasta. Ihastuin mekkoon saman tien.

"Ihana" sanoin ääneen ja aloin heti etsimään omaa kokoani.

"Okei toi on kyllä juuri oikeanlainen sun vartalolle! Se on ihana" Nora intoili. Olin itsekin innoissani. En aina pitänyt vartalostani. Lantioni oli leveä ja pyllyni iso, minkä takia reiteni eivät olleet mitkään riisikepit. Rintani olivat ihan medium kokoiset ja mahani ei ollut myöskään paperin ohut. En ollut maailman laihin äsken mainittujen ominaisuuksien takia, jonka takia en aina pitänyt kehostani. Siksi olin aina innoissani kun löysin jotain mikä olisi juuri täydellinen vartalolleni.

"Mä lähden sovittamaan tätä!" Huusin innoissani kun olin löytänyt oikean koon.

...

Olimme tulleet rankan shoppailumaratonimme jälkeen Joelin Helsingin asuntoon. Siellä olivat myös meidän kolmen lisäksi itse asunnon omistaja Joel, minun silmissäni Jumala eli Aleksi sekä Noran pahin vihollinen, Joonas. Olli ja Tommi olivat Oulussa mutta he tulisivat huomenna Vihtiin meidän pikkujouluihin. Istuimme kaikki olohuoneessa Joelin erittäin isolla sohvalla. Joel oli tehnyt meille kanasalaattia joka oli todella hyvää. Söin itseni ähkyyn ja nyt istuin hyvin leveästi sohvalla jalkani Noran sylissä.

"Kiihottavaa, erittäin kiihottavaa" Joonas sanoi kun katsoi telkkarista tulevaa luontodokumenttia, missä simpukat parittelivat.

"Jumalauta sä olet pervo" Nora tuhahti. Joonas katsoi häntä vittuuntuneena. Kumpa Nora olisit vain pitänyt sen suusi kiinni. Tästä se taas alkaisi.

"No kuules! Se kastemadon munuaista muistuttava aivoton roskakasa voi pitää sen kateellisen suunsa kiinni" Joonas huusi sohvan toisesta päästä vieressäni istuvalle Noralle.

"Kateellisen?" Nora kysyi naurahtaen.

"No kyllähän se varmaan vähän koville ottaa että tällänen alfauros kiihottuu mielummin simpukoista kun tollasesta menkkasesta mäyrästä!" Joonas huusi. Me kaikki muut katsoimme tilannetta vierestä hieman jännittyneinä.

"No ainakin tää menkkanen mäyrä saa jos se ha..." Nora aloitti ja silloin tulin hänen suunsa kädelläni. En halua kuunnella riitoja nyt.

"Ettekö vaan osaa olla sovussa?" Joel kysyi istuen keskellä isoa, harmaata sohvaansa. Nora ja Joonas katsoivat molemmat häntä hyvin vihaisesti.

"Ei!" blondi kaksikko huusi yhtäaikaa. Joel katsoi heitä silmät suurina järkytyksestä.

"No menkää riitelemään jonnekin muualle!" Niko liittyi keskusteluun. Nora ja Joonas nousivat ilman suurempaa muttia ja suuntasivat Joelin makuuhuoneeseen. Pian alkoi kuulua hirveää huutoa, mutta se myös loppui hyvin nopeasti.

"No nytkö ne tappo toisensa" kysyin hieman nauraen.

"Voi olla" Joel nauroi ja otti huikan redbullistaan, jonka olimme ystävällisinä ihmisinä hänelle ostaneet.
Makuuhuoneesta alkoi kuulua ihme kolkutusta.

"Ei helvetti, eikai ne vaan.." Aleksi sanoi pidätellen nauruaan. Tajusin mitä han tarkotti ja petin suuni käsilläni nauraen.

"Mitä helvettiä mun sängyssä!" Joel huusi ja nousi seisomaan hätääntyneenä. Niko laittoi käden Joelin mahalle ja käski häntä istua.

"Et sä sinne kesken kaiken mene, nyt suunnitellaan pikkujouluja" hän sanoi ja otti esille poronsarvet jotka oli ostanut itselleen.

Joonas ja Nora taisivat vihdoinkin lähentyä. Joelin sängyssä.

....

Nyt oli taas lyhyt ja vähän huonompi luku mutta tää on johdatusta seuraavaan lukuun!