49

1.5K 67 69
                                    

Hei mitä ihmettä?! 20K lukukertaa meni just rikki?! Kiitos ihan älyttömän paljon kaikille, ketkä jaksaa lukea tätä pienistä typoista huolimatta❤️

Ja hei kaikki keihin oon tutustunut nyt kuluneen viikon aikana snäpissä, niin olette aivan ihania❤️

Ja nyt on vähän pidempi luku, joten toivottavasti jaksatte lukea!

...

Amandan pov

"Ja sitten tuolla on kaikki makuuhuoneet ja yks vessa!" Aleksi selitti innoissaan muille jätkille, ketkä eivät ole täällä vielä käyneet. Tuo osoitteli kädellään kohti yläkertaa ja vaikutti ihan kiinteistövälittäjältä. Aleksin hieman ylikasvaneet hiukset olivat suloisella manbunilla ja tuo mies oli yksinkertaisesti vain aivan täydellisen näköinen.

Tosiaan, tämän muutaman viikon aikana on tapahtunut kaikenlaista. Sen jälkeen kun olimme käyneet katsomassa tätä taloa Aleksin, Noran sekä Joonaksen kanssa ja saaneet varmaan mojovat vihat niskaamme kiinteistövälittäjältä riitelymme takia, olimme päättäneet että yritämme hakea lainaa.
No niin yllättävää kuin se olikin, saimme tarvittavan lainan ja nyt meillä on Aleksin kanssa yhteinen omakotitalo Vihdissä. Saimme talon omaksemme yllättävän nopeasti, sillä tämä on ollut tyhjillään useamman kuukauden ajan, minkä takia pääsimme muuttamaan samoin tein.

Aleksi ja muut jätkät olivat käyneet yhdessä pitkästä aikaa viihteellä viettämässä yhteistä aikaa, minkä jälkeen Nora on valitellut Joonaksen käyttäytyvän kummallisesti. Tuo epäilee tietysti kaikista pahinta skenaariota, mutta olen yrittänyt vakuutella ettei Joonas tietenkään tekisi mitään sellaista koska hän on yltäpäältä rakastunut Noraan.

Tuolla kostealla illalla oli myös seurauksia Aleksille, joka oli kaatunut Joelin kanssa sähköpotkulaudalla ajaessaan kiven yli liian kovaa ja saanut leukansa auki. He olivat sitten Ollin ja Tommin kanssa suunnanneet päivystykseen ja Aleksille oltiin pantu muutama hassu tikki hänen leukaansa. Ne ovat kylläkin poistettu jo. Mutta ai kauhea miltä hän näytti.

Olemme kirjoittaneet kaiken maailman papereita ja ravanneet toimistosta toiseen, samalla kun olemme pakanneet tavaroitamme omissa, nykyään kyllä vanhoissa kodeissamme. Mutta nyt se on vihdoin ohi. Tänään aamulla saimme avaimet meidän ikiomaan yhteiseen taloomme. Pojat sekä Nora ja Elsa ovat saapuneet auttamaan meitä muutossa, jotta kaikki sujuisi kätevästi ja nopeasti. Tai no, koska kyseessä on pojat, kaikki ei tule sujumaan kätevästi ja nopeasti. Mutta seura on kultaakin arvokkaampaa.

"Tää mestahan on ihan sika magee!" Niko intoili ja katseli ympärilleen tässä vielä toistaiseksi tyhjässä tilassa. Tuo näytti aivan huvipuiston nähneeltä pikkulapselta. Toisaalta, Niko oli yksi pikkulapsi vaikka hän olikin todella fiksu ja ihana ihminen.

"Tää on kun yksi linna!" Elsa naurahti kun nojasi Tommin olkapäätä vasten, tuon pitkän miehen löytäessä oman kätensä naisen alaselältä. Tosiaan, Tomppa ja Elsa ovat edenneet todella hitaaseen tahtiin, mutta se suunta mihin tuo laiva on seilaamassa, on koko ajan tyynempi ja horisontissa pilkottaa kirkas aurinko.

"On tää vähän vaihtelua siihen sun yksiöön!" Tommi härnäsi ja tökkäsi Elsaa kylkeen tuon säpsähtäessä kuin säikähtänyt kissa. He olivat söpöjä yhdessä.

"Mikä meidän toimintasuunnitelma nyt on?" Olli kysyi vuorostaan kädet takataskuissaan. Vilkaisin vieressäni seisovaa muuttomies-Aleksia. Hänellä oli päällään harmaat shortsit sekä neonkeltainen t-paita. Kunnon ryöukko.

"Joo, me ollaan nyt vuokrattu siis vaan yksi auto millä roudata kamoja. Se on nyt tuolla pihassa ja siellä on kaikki Amandan kamat joten ne täytyy kantaa sisälle. Sitten kun se on hoidettu, niin maksimissaan kolme meistä pystyy lähteä hakemaan mun kamoja. Eli jos jotkut jää tänne sitten laittelee tavaroita miten haluaa ja vaikka minä, Tomppa ja Joel mennään hakemaan niitä mun tavaroita?" Aleksi selitti selvästikin tarkasti miettien tätä suunnitelmaa. Tuo ei varmastikaan ole nukkunut viime yönä ollenkaan, sillä häntä on jännittänyt niin suuresti tämä päivä. Toisaalta, mikä minä olen ketään syyttämään. En itsekään nukkunut ollenkaan. Itseasiassa puhuin Aleksin kanssa FaceTimea vielä kolmelta yöllä, kunnes nukahdin.

You're my destiny || Aleksi KaunisvesiWhere stories live. Discover now