17

1.4K 60 9
                                    

Aleksin pov

Olimme taas kokoontuneet treeniksellemme. Tällä kertaa ihan vain bändimme kesken, sillä meillä on yhden biisin teko kesken ja se pitäisi saada valmiiksi. Tai no ei sillä mikään kiire ole, mutta onhan se kiva saada lauluja ulos. Joonas istui nurkassa olevassa säkkituolissa tuijotellen kattoa, Olli vaihtoi bassoonsa kieliä, Tommi pyyhki pölyjä rummuistaan vaikka niissä ei koskaan pölyjä ollutkaan koska hän ei anna niiden pölyttyä, Niko ja Joel istuivat vierekkäin sohvalla ja kävivät läpi uuden biisimme sanoitusta. Itse istuin tietokoneen äärellä miksaillen saman biisin taustoja.

"Hei, Ootteko te miettinyt sitä että meidän bändi junnaa vaan paikoillaan" Joonas kysyi hieman epäilevästi nurkassa olevasta säkkituolista tuijottaen edelleen kattoa. Aika varmasti hän tuijotti sitä pientä reikää, joka tuli golfpallosta kun kerran vähän innostuimme Nikon kanssa. Käännyin työtuolillani tietokoneesta tuohon päin kummastunut ilme kasvoillani. Kaikki muutkin olivat päätyneet katsomaan häntä hieman epäilevästi.

"Etkai oikeesti oo nyt lähdössä bändistä sen yhden vitsin takia?" Joel kysyi jo hieman peloissaan. Joonas naurahti samalla kun piteli käsiään rennosti päänsä takana.

"En, mutta me tarvitaan enemmän näkyvyyttä eikö vaan?" Hän kysyi. Mietimme kaikki hetken vastaustamme. Näkyvyyttä?

"No eihän se koskaan pahaksi olisi. Mitä sä mietit?" Niko päätyi ekana vastaamaan ja me muut innolla odotimme mitä tuo kiharaenkelimme oli keksinyt.

"Haetaan Uuden Musiikin Kilpailuun" hän sanoi innoissaan. Katsoimme kaikki häntä et ole tosissas ilmeillä. Kukaan ei sanonut mitään ja Joonaksen kultapoikahymy ehti jo hyytyä, kunnes hetken prosessoinnin jälkeen olin valmis vastaamaan hänelle jotain.

"Miks ei! Sillä me saatais näkyvyyttä ja meillä ois mahdollisuus ehkä päästä soittamaan todella isoille yleisöille" vastasin päässäni jo mielikuva siitä kuinka soittaisimme tuhansille ihmisille meidänlaista musiikkia ihmisten joko pelätessä tai rakastaessa meitä.

"Porkollahan on kerrankin ihan hyvä idea!" Joel innostui.

"No! Mitä me ootetaan? Laitetaanko hakemus vetämään?" Joonas innostui ja nousi jo istuma-asentoon.

"Tommi, Niko, Olli?" Kysyin heiltä odottaen myöntyvää vastausta. Tommi näytti hymyillen peukkua rumpujen takaa. Tuo mies se ei paljoa puhu.

"No totta helvetissä, siitähän tulee tajuttoman siistiä!" Olli vastasi innoissaan ja jatkoi bassonsa kielien vaihtamista hymyssä suin. Katsoimme suurinosa vielä Nikoa, jonka mielipiteet vaikuttivat aina hyvin vahvasti meidän tekemisiimme.

"Let's fuckin do it!" Niko karjui ja kaikki innostuimme. Keräännyimme sekunnin sadasosassa tietokoneen ääreen ja aloimme täyttämään hakemusta.

"Tiedetäänköhän me varmasti mitä me ollaan tekemässä" kysyin hieman epävarmasti kun olimme klikanneet auki hakemuksen.

"Aleksi, me tykätään riskeistä ja me tehdään se yhdessä! Kukaan meistä ei häviä tässä mitään" Joel vakuutti.

"Pappahan puhuu asiaa" Joonas nauroi ja taputti Joelia selkään.

"Toi on kyllä totta" vastasin ja valmistauduin vielä henkisesti.

Aloimme täyttämään hakemusta. Kaikki oli hyvin siihen asti, kunnes vastaamme saapui seuraava kysymys.

"laulun nimi" luin ääneen ja käänsin katseeni muihin tovereihini. Kaikki tuumivat hetken.

"Eiks se ois se" Joel kysyi katsoen kaikkia kerran silmiin virne kasvoillaan. Me kaikki tiesimme mistä tuo bändimme tukkajumala puhui.

"Se räjäyttää pankin!" Olli innostui ja pomppi hieman kuin suloinen kananpoikanen.

"Ja me räjäytetään se mesta!" Niko jatkoi. Nauroin tuon kaksikon jutuille. Kaikkien myöntyessä tuohon Joelin ideaan, kirjoitin vastaukseni siihen tarkoitetulle riville.

Dark Side

...

Erittäin lyhyt luku taas, mutta kohta alkaa sitten tapahtua! Ens luvusta eteenpäin voin sanoa että joidenkin välit saatta ehkä lähentyä entisestään😏

You're my destiny || Aleksi KaunisvesiOpowieści tętniące życiem. Odkryj je teraz