Amandan pov
"Et koske muhun!" Huusin samalla kun nauroin hysteerisemmin kuin pieni hamsteri. Ampaisin äkkiä pakoon sängystä pelkkä Aleksin ac/dc paita ja alushousut päälläni ja lähdin juoksemaan ympäri asuntoani. Kuulin kuinka tuo boxereilla hilluva pikku pallipää lähti perääni.
"Enkö" Aleksi kysyi kettuilevasti kun juoksi kintereilleni. Aloin nauraa entistä hysteerisemmin. Nauruni on aina hysteeristä kun minua jännittää. Nyt minua jännitti tuo pörröpää joka uhkasi antaa minulle kutituskoulun rangaistukseksi siitä kun en ollut antanut hänelle pusua kun heräsimme. Mutta hei, se johtui aamuhengityksestäni. Se haisee kuolemalta.
Juoksin niin lujaa kuin pääsin. Ottakaamme huomioon että juoksu ei ole vahvin lajini. Mutkat osoittautuivat yllättävän vaikeiksi. Pian sotkuisella nutturalla olleet hiukset levähtivät naamalleni. Pampula, sulla oli yksi tehtävä ja sä mokasit sen, vieläpä just nyt kun mulla on tässä elämää tärkeämpi maratooni kesken. Näkyvyyteni heikkeni huomattavasti ja se hidasti myös vauhtiani.
"Ei ei ei" nauroin kun Aleksi oli minussa melkein kiinni samalla haroen hiuksiani pois silmieni edestä. Pian hän olikin ja tönäisi minut takaisin sänkyyn mihin olin meidät juoksuttanut. Nauroin edelleen hysteerisesti. Hän tuli istumaan päälleni ja olin aivan sulaa vahaa.
"Kutitanko?" Aleksi kysyi virnistäen ja laittoi kätensä valmiuteen hyökkäämään kohti erittäin herkkiä kylkiäni. Jos joku kutittaa minua kyljistäni, niin seuraava paikka missä hän tapaa minut ovat hautajaiseni. Olen niin herkkä niistä, joten en todellakaan halua että tuo nuorisokapinalliselta näyttävä söpöliini hyökkäisi kiinni.
"Et" vastasin vaikka tiesin hyvin mikä oli ehtoni.
"No anna pusu" Aleksi sanoi hymyillen suloisesti.
"Enkä anna kun mun aamuheng..." aloitin piipittämällä mutta Aleksi keskeytti minut.
"Ihan vitun sama" hän sanoi ja painoi taivaallisen pehmeät huulensa minun omilleni. Kirosin tuota täydellistä miestä mielessäni mutta nautin suudelman joka sekunnista samalla kun vatsani täyttyi perhosista.
"Sä oot ilkeä" sanoin vihaisesti mutta virnuillen suudelmamme päätyttyä, Aleksin edelleen ollessa päälläni.
"Sä taas vastustamaton" Aleksi hymyili. Pyöräytin silmiäni ja naurahdin. Silti sydämeni pamppaili normaalia nopeammalla temmolla.
Tämä oli meidän ensimmäinen aamumme yhdessä. En tiennyt että tuon miehen vieressä nukkuminen voisi tuntua niin taivaalta ja olla suoraan kuin jostain ällö romanttisesta elokuvasta. Olimme nukkuneet lusikassa ja Aleksi on maailman ihanin nukkuessaan, kun pienet kuolavanat valuvat hänen raollaan olevasta suustaan. Aamulla oli parasta herätä tuon miehen lämmintä, hitaasti kohoilevaa rintakehää vasten, hänen turvallisten käsien ollessa ympärilläni.
"En tiennyt että oot niin herkkä kyljistä" tuo mies virnuili.
"No mä en oikeestaan itekkään tiiä että miten oon niin herkkä" vastasin ja tuijotin Aleksin täydellisiä, merensinisiä silmiä.
"Mitäs tuijotat" Aleksi kysyi hetken päästä.
"Sun silmiä. Ja sitä että sä oot vieläkin niin erinäköinen kuin sillon ennen ajanlaskun alkua. Sulla oli vaaleet hiukset ja sä näytit paljon pienemmältä" vastasin. Ja silmäni suurenivat, koska kaduin heti sanojani.
"Ai oonko mä nyt iso vai" Aleksi nauroi ja tiesin tasan tarkkaan mitä oli luvassa. Kutituskoulua Aleksi Kaunisveden käsittelemänä.
"Ei ei mä tarkoitin niinkuin miehekkäämmältä!" Yritin pelastaa itseäni uppoavasta laivasta mutta se laiva oli jo pudonnut niin syvälle että se oli mennyt jo hiekastakin läpi ja tässä tapauksessa se hiekka näytti suloiselta nallekarkilta kenellä oli mustat, pörröiset hiukset.
"Aivan varmasti joo" Aleksi nauroi ja tarttu kylkiini ja silloin huuto oli semmoista että varmasti naapurit heräsivät. Huusin ja yritin kiemurrella pois Aleksin alta, mutta eipä siitä mitään tullut.
"Aleksi ihan tosi hei" huusin epätoivoisesti nauraen. Aleksi lopetti ja antoi minulle pusun.
"Anteeks, mutta iteppähän kerjäsit" Aleksi vastasi virne huulillaan. Avasin suuni loukkaantuneena.
"Mikä mulkku" tuhahdin ja Aleksi vain virnisti.
Aleksi nousi pois päältäni ja kävi viereeni makaamaan. Katsoimme molemmat vain kattoa hetken aikaa hiljaa.
"Mä oon tosi onnellinen" sanoin hiljaa ja käänsin katseeni tuohon pörröpäähän. Hänkin käänsi katseensa minuun.
"Niin mäkin! Onneks sä taas kerran teit aloitteen koska mä oon niin nössö etten ois uskaltanut sitä tehdä" Aleksi sanoi hieman vaisulla äänellä.
"Nora pakotti" hymyilin ja Aleksikin alkoi hymyilemään. Hän tuli minua lähemmäs ja pian hänen huulensa olivat omiani vasten. Huulemme liikkuivat tasaiseen tahtiin toisiaan vasten. Kiipesin Aleksin päälle ja laitoin käteni tuon siloisille poskilleen. Aleksi kuljetti käsiään selälläni, mutta pian ne eksyivät alemmas. Aleksi laittoi ne lepäämään takamukselleni. Siinä kohtaa lopetin suudelman. Nousin pois Aleksin päältä.
"Teinkö jotain väärin?" Aleksi kysyi huolestuneena.
"Ei, et tietenkään, mutta on reilua sua kohtaan että tiedät jo nyt tässä vaiheessa että mä en oo vielä välttämättä ihan valmis siihen" sanoin hiljaa ja oloni oli todella nolostunut. Tuijotin lakanoitani ja naputtelin peukaloitani yhteen.
"Mihin" Aleksi vaati tarkempaa vastausta. Huokaisin syvään. Eikö tuo tosiaan jo tajunnut.
"No siis, siihen" vastasin hiljaa. Aleksi oli hetken hiljaa kunnes hän taisi tajuta.
"Heiii! Ei mitään hätää. En mä sitä aikonutkaan!" Aleksi sanoi pahoittelevasti ja käänsi kädellään pääni kohti omaansa.
"Mutta mä en silti oo valmis näyttää mun koko kroppaa sulle" sanoin hiljaa ja välttelin Aleksin katsetta. Aleksi otti minut tiukkaan halaukseen.
"Mulla ei oo mikään kiire. Mä en oo sun kanssa pelkästään seksin takia. En tietenkään! Ja mä en ikinä tuomitse sun kroppaa. Mutta meillä ei myöskään oo mikään kiire. Me edetään just meidän tahtia. Meidän ei tarvii olla niinkuin Joonas ja Nora ja panna menemään joka toinen minuutti. Sä olet mulle täydellinen ja sun kroppa ja kaikki sussa on täydellistä. Älä ota paineita siitä" Aleksi vakuutteli. Tunsin kuinka kyyneleet valuivat silmistäni.
"Sä olet ihana" sanoin ja painoin huuleni jälleen tuon omille.
"Niin säkin, mutta mitä jos nukuttais" Aleksi ehdotti. Se kelpasi minulle, koska olin luvannut Aleksille että nukkuisimme koko päivän.
Siihen me nukahdimme, lusikkaan. Aleksin lämpimään syliin.
Kirjoitin just 37-riviset muistiinpanot seuraaviin lukuihin että toivottavasti teidän mielenkiinto myös pysyy🖤
KAMU SEDANG MEMBACA
You're my destiny || Aleksi Kaunisvesi
Fiksi Penggemar"En uskonut kohtaloon. En, ennenkuin se sattui omalle kohdalleni. Hän on kohtaloni. Hän joka muutti elämäni" ... Tarina nuoresta, hieman arasta naisesta, joka törmää menneisyyden haamuun. Kyseinen henkilö on kuitenkin muuttunut, mutta saako se entis...
