You're my destiny || Aleksi Kaunisvesi

57

⚠️STOP⚠️

Tää luku sisältää pieniä spoilereita tulevaan Porko-ficin lukuun, eli jos mielummin haluat lukea sen ensteks ja tietää missä Nora ja Joonas luuraili viime luvun tapahtumien aikana, niin suosittelen odottamaan vielä että se luku ilmestyy! Mutta se tulee vielä tänään!

Ja hei onpas pitkä luku! 1775 sanaa!

....

Amandan pov

Katselen tuota hetki hetkeltä enemmän yhdyskuntaa vastaan taistelevaa miestä. Pitelin hänen velttoa kättään omani lomassa, pyyhkien vähän väliä alas vieriviä kyyneleitä pois poskiltani. Tarkastelin Aleksin haavoja. Jotkut vaikuttivat syvemmiltä kuin toiset ja jotkut näyttivät todella kipeiltä. Aleksilla ei edelleenkään ollut paitaa, läpyskien edelleen tehdessä yhteistyötä Aleksin sydämen kanssa.

"Miksei Aleksin vanhemmat ole täällä?" Tommi kysyi huolestuneena.

"Sarin perhe on Thaimaassa ja Matti ei viitsi lähteä kuljettamaan sitä Aleksin siskon pientä poikaa tänne, kun se on sillä hoidossa." Selitin pitkän tarinan lyhyesti kaikessa ytimykkeedessään.

"Missä Hanna sitten on?" Joel kysyi viitaten Aleksin siskoon.

"Työmatkalla." Vastasin lyhyesti.

"Ne tulee kun ne kerkeää. En voi vaan kuvitella millainen tuska niillä on, kun tietää ettei poika hädin tuskin ole elossa ja ei pääse näkemään sitä." Tommi selitti.

"Aivan järkyttävää." Olli huokaisi syvään.

Pian huoneen ovi avautuu ryminällä ja sisään astelee hätääntynyt blondi ja tuon takana itkevältä näyttävä Oulun pahapoika Joonas Porko.

"Mikä täällä on tilanne?" Nora kysyi hätääntyneenä. Tuon ilme värähti järkytyksestä nähdessään sängyllä makaavan Aleksin. Myönnän, silloin aamulla aikaisin tuo ei ollut edes niin paha. Tunti sitten asennettu hengityskone teki näystä vielä karmivamman.
Olemme olleet sairaalassa yhden kokonaisen vuorokauden.

"Nora!" hihkaisin jollain tapaa helpottuneena ja nousin ylös. Ryntäsin halaamaan tuota järkyttynyttä blondia.

"Voi muru! Anteeksi etten mä vastannut sun puheluihin aikaisemmin!" Nora pahoitteli surullisena samalla silittäen selkääni.

"Missä sä olit?" Kysyin ihmeissäni. Nora vilkaisi merkittävästi paikalleen jäätynyttä Joonasta ja käänsi katseensa takaisin minuun.

"Sillä ei ole väliä. Mitä Aleksille on käynyt?" Nora vaihtoi aihetta. Aivan, Porko perkele.

"Mitä helvettiä?!" Joonas huokaisi syvään herättyään jonkinlaisesta omasta koomasta.

"Se oli auto-onnettomuudessa." Niko selitti istuen toisella puolella Aleksin sänkyä.

"Mitä sille on tehty?" Nora kysyi huolestuneena ja otti askeleen lähemmäs Aleksia.

"Iso leikkaus päähän. Ja se on nyt koomassa jonkun korkean aivopaineen takia. En välttämättä muista näitä termejä oikein. Ja tänään aamulla sille lisättiin toi hengityskone." Olli selitti kaiken tiivistettynä.

"Miksi?" Joonas kysyi kauhuissaan ja istuutui Nikon viereen järkyttyneenä. En ole koskaan nähnyt Joonasta tuollaisena.

"Jotta taataan se että se ei kuole hapenpuutteeseen." Tommi huokaisi ja nielaisi sen jälkeen. Tämä oli meille kaikille arka paikka.

"Millon se herää?" Nora kysyi. Katsoin tuota naista murheen murtamana.

"Kun se ei edes välttämättä tee sitä." Huokaisin syvään ja huomasin kuinka muunmuassa Joelin sekä Ollin silmät vuodattivat noita suolatippoja.