Soturikissat 1 ― Myrkkytähden Menneisyys

12. osa

Myrkkypentu vilkaisi muuhun klaaniin miettien, mitä sellaista Murjotustähti oli sanonut, että se oli saanut sellaisen vastaanoton.

"Vaiti jokainen!" klaanipäällikkö ärähti ja silmänräpäyksessä aukio oli täysin hiljainen lukuun ottamatta tuulen suhinaa yllä kohoavien muiden lehdissä, "aloitamme ystävästäsi."

Leopardikuvioinen kolli viittoili likaisenvalkoista pentua eteenpäin ja tämä astui Myrkkypennun ohitse varovaisin askelin.

"Tämä kotikisu", tämä aloitti puhumisen halveksivalla äänellä, "on saavuttanut tarpeeksi korkean iän, ja hän on valmis soturioppilaan koulutukseen. Tästä päivästä aina siihen päivään, jona hän on ansainnut soturinimensä, kutsuttakoon tätä oppilasta Ruototassuksi. Sinun mestarisi tulee olemaan Verikierre. Toivon, että hän siirtää kaiken tiedon sinulle."

Jälleen kohahdus kissajoukossa sai Myrkkypennun vilkaisemaan muiden kissojen suuntaan, mutta hän oli niin innostunut ja iloinen ystävänsä puolesta, että ei jaksanut ajatella sitä sen enempää. Hän ei myöskään olisi jaksanut odottaa, että olisi itse tämän tilalla.

Verikierre asteli Ruototassun ja Murjotustähden luokse, jolloin Myrkkypentu kuvitteli näkevänsä varapäällikön ja päällikkö vaihtavan katseita yhteisymmärryksen vallassa. Hetki kesti kuitenkin vain silmänräpäyksen ajan, joten hän ei voinut olla täysin varma.

"Verikierre, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut minulta erinomaisen koulutuksen, ja olet osoittanut olevasi voitontahtoinen ja voimakas soturi. Odotan, että siirrät kaiken tälle nuorelle oppilaalle."

"Tietysti, Murjotustähti", tummanpunaruskea kolli vastasi mairittelevalla äänellä ennen kuin kääntyi oppilastaan kohden. Tämä kumartui valkoista kissaa kohden ja kosketti tämän kuonoa omallaan. Samalla tämä kuitenkin ilmeisesti maukui jotain, koska Ruototassu loikkasi askeleen taaksepäin ja jäi tuijottamaan mestariaan silmät suurina. Lopulta tämä kuitenkin lähti seuraamaan mestariaan hieman sivummalle.

"Myrkkypentu on saavuttanut tarpeeksi korkean iän, ja hän on valmis soturioppilaan koulutukseen. Tästä päivästä aina siihen päivään, jona hän on ansainnut soturinimensä, kutsuttakoon tätä oppilasta Myrkkytassuksi", Murjotustähti aloitti jälleen silmäiltyään mustaa kissaa ensin hetken aikaa hiljaa, "minä tulen olemaan mestarisi ja tulen opettamaan kaiken tietämäni tälle nuorelle oppilaalle."

Myrkkytassu joutui katsomaan ylöspäin, kun leopardikuvioinen kissa astui lähemmäs koskettamaan hänen kuonoaan. Hän pystyi tuskin seisomaan paikoillaan, koska niin jännittynyt hän oli. Tästä hän oli unelmoinut siitä asti, kun oli kuullut olevansa klaanikissa.

Hän kohtasi päällikön meripihkanväriset silmät vain ohikiitäväksi hetkeksi, mutta jos hän olisi osannut tulkita tämän katseen oikein, hän olisi ymmärtänyt jonkin pahan olevan edessä ja lähtenyt leiristä niin pian kuin mahdollista. Nyt hän kuitenkin vain alkoi etsiä Ruototassua katseellaan ja huomasikin tämän yksin jätettynä vähän matkan päässä. Tuore oppilas loikki tämän luokse silmät ilosta säihkyen.

Kukaan kissoista ei ollut sanonut mitään ennen klaanikokouksen päättymistä ja nyt he alkoivat hiljaa liueta paikalta. Myrkkytassu ei kuitenkaan antanut sen häiritä, koska arveli sen olevan täysin normaalia ja mikä parasta, hän oli nyt oppilas.

**

Myrkkytassulla ei ollut hajuakaan, mihin hänen ja Ruototassun pitäisi mennä, eikä kukaan muista klaanikissoista näyttänyt olevan halukkaita auttamaan. He istuivat hieman sivummalla ja tarkkailivat, kuinka muut kissat alkoivat vetäytyä pesiin nukkumaan.

Hän näki aukiolla jonkun luolan ulkopuolella saman kullanruskean naaraan, joka oli ollut Verikierteen ja Kallojenkasan kanssa löytämässä häntä ja Ruototassua metsästä. Tämä silmäili heitä uteliaana mutta kesti vielä tovin, ennen kuin tämä lähti ympärilleen vilkuillen tassuttelemaan heitä kohden.