"Niin tulee tapahtumaan, haluamme sitä tai emme", valkea kermanvärinen naaras huokaisi ympärillään oleville kissoille. Heitä oli yhteensä yhdeksän ja jokainen tulisi antamaan yhden hengen tulevalle päällikölle, joka oli jo matkalla Korkokiville. He olivat kokoontuneet jo nyt miettimään nähtyä ennustusta.
"Meidän täytyy varoittaa siitä", kullanruskean ja valkoisen kirjava naaras huudahti hätääntyneenä ja muut kääntyivät katsomaan häntä, "emme voi vain katsoa sivusta!"
"Älä huoli, me varoitamme asiasta", ensimmäisenä puhunut kermanvärinen naaras lupasi, "mutta Tuisketassu, sinun täytyy muistaa, että emme voi kertoa eläville suoria vastauksia. Voimme ohjata heitä oikeaan suuntaan mutta heidän on loppujen lopuksi tehtävä omat päätöksensä."
Tuisketassu näytti epävarmalta ja avasi suunsa sanoakseen vielä jotain mutta päättikin lopulta olla inttämättä monta kuuta vanhempaa kissaa vastaan. Lopulta hän vain nyökkäsi lyhyesti ja pysyi sitten hiljaa. Huoli hänen naamaltaan ei kuitenkaan kadonnut missään vaiheessa.
"Emme kai voi tehdä muutakaan", pitkäturkkinen valkoinen kolli mutisi itsekseen mutta myös hänen naamallaan näkyi epäilys ja huoli. Hän toivoi Tuisketassun tapaan, että he olisivat voineet tehdä enemmän. Hän ei ollut tottunut vain seuraamaan sivusta pystymättä auttamaan.
"Asia on siis selvä", valkea kissa päätti, kun kukaan muu ei sanonut mitään. Loput kissoista nyökyttivät päitään, vaikka kukaan heistä ei näyttänyt erityisen varmalta. Vaikka kermanvärinen naaras näytti ulospäin tyyneltä, myös hänen sisällään kyti pelko tulevasta ennustuksesta.
**
Suuri joukko kissoja seisoi siistissä rivissä neljän tammen alla. Jokaisen turkki kimmelsi kuin taivaalla loistavat tähdet ja heidän silmänsä tuikkivat tietoa ja kokemusta. Valkea naaras oli muita hieman edempänä pää ja häntä pystyssä lihaksikkaan kollin edessä.
"Mitä nyt tapahtuu?" kissa kysyi ja pälyili kaikkia paikalla olevia tähtikissoja epävarmana, "Kuiskaustähti?"
Naaras ei kuitenkaan vastannut vaan kohotti katseensa kohti Hopeahäntää. Se, mitä hän oli aikaisemmin nähnyt ja jakanut muiden henkikissojen kanssa, sai varjon pyyhkäisemään hänen silmissään. Myös kolli hänen edessään vaikutti nähneen sen, koska hän kuuli tämän liikkuvan entistäkin hermostuneemmin.
Lopulta Kuiskaustähti kääntyi jälleen katsomaan vastanimitettyä päällikköä, jonka karvat olivat sekaisin yhdeksän hengen vastaanottamisesta. Siinä samassa kuitenkin kaikkialla pimeni. Kissa hänen edessään kuului jäykistyvän ja hän pystyi haistamaan tämän pelkotuoksun astellessaan lähemmäs.
"Kosto mieltä hallitsee", tähtikissa aloitti ja kuiskasi maukaisun läheltä pimeyteen jääneen kollin korvaa, "ja veren virtaamaan saa. Vain rakkaus voi metsän pelastaa."
"Mitä tuo tarkoittaa?" musta klaanipäällikkö kysyi tukahtuneesti hätäännyksen ja hämmästyksen sekoittamalla äänellä. Tämän hengitys oli muuttunut pinnalliseksi ja Kuiskaustähti tiesi, että pian tämä heräisi Kuukiven viereltä.
"Kaikki selviää aikanaan", hän lupasi lempeällä äänellä, "palaa nyt takaisin johtamaan klaaniasi. Siellä sinua tarvitaan eniten."
"Ei, odota! Kuiskaustähti!" kolli huusi mutta tämä ei enää saanut vastausta, koska juuri sillä hetkellä hän kosketti tämän lapaa hännällään, ja kissa hänen viereltään katosi.
_________________________________________________________
- Satakieli
BINABASA MO ANG
Soturikissat 1 ― Myrkkytähden Menneisyys
FantasyMyrkkytähti on päällikkö, jonka kaikkien klaanien kissat tietävät. Kaikki tietävät myös hänen menneisyytensä, ja nyt on sinun vuorosi kuulla se. Tarina sinnikkyydestä ja uskollisuudesta kaikkein vaikeimpinakin hetkinä sekä osoitus, millainen todelli...
