Myrkkykiemura pidätti hetken hengitystään miettien kumman oppilaan soturinimen Kuiskaustähti kertoisi ensimmäisenä. Lopulta klaanipäällikkö jatkoi seremoniaa.
"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan teille soturinimenne: Raikastassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Raikassiipenä. Tähtiklaani kunnioittaa intoasi ja huomaavaisuuttasi, ja hyväksymme sinut Myrskyklaanin täydeksi soturiksi", Kuiskaustähti lausui ja Myrkkykiemura ilahtui kuullessaan sisarensa uuden nimen. Raikassiiven nimen kertomisen jälkeen päällikkö kääntyi Ruototassu kohden ja näytti miettivältä katsoessaan nuorta kollia.
"Ruototassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Ruotouskona. Tähtiklaani kunnioittaa uskollisuuttasi ja yritteliäisyyttäsi, ja hyväksymme sinut Myrskyklaanin täydeksi soturiksi", naaras maukui ja soturien joukossa istuva musta kolli vetäisi nopeasti henkeä. Hän oli yllättynyt tämän päättämästä nimestä ja huomasi, että ei ollut ainoa. Samalla hän oli kuitenkin iloinen, koska näin Kuiskaustähti osoitti luottavansa Ruotouskoon huolimatta tämän kotikisujuurista.
Klaanipäällikkö loikkasi alas Suurkiveltä ja kosketti ensin Raikassiiven päälakea, jolloin naaras nuolaisi hänen lapaansa. Sen jälkeen tämä teki saman Ruotouskolle. Lopulta naaras perääntyi ja istahti Suurkiven eteen.
"Raikassiipi! Ruotousko! Raikassiipi! Ruotousko!" Myrkkykiemura toisti tuoreiden soturien nimiä innoissaan ja oli jo unohtanut huonon tuulensa. Myös muut klaanikissat yhtyivät hänen kannustukseensa. Heti ensimmäisten joukossa hän loikki sisarensa ja ystävänsä luokse ja puski näitä sydämellisesti.
"Onnea soturinimistä", hän maukui kehräten ja näki molempien silmien loistavan. Myös muita kissoja kävi näiden luona ja hän oli iloinen, että nämä ilman ongelmia pystyivät onnittelemaan myös Ruotouskoa tämän nimityksestä.
"Tapojen mukaan Raikassiiven ja Ruotouskon tulee vartioida leiriä tämä yö hiljaa", Kuiskaustähti huomautti tyynellä äänellä ja Myrkkykiemura siirsi katseensa päälliköstä takaisin sotureihin.
"Teille taitaa tulla aika viileä yö", hän maukui ilkikurisesti, koska ilma oli tuntunut vain kylmenevän päivän mittaa. Raikassiipi tuhahti mutta musta kolli ei voinut olla huomaamatta pilkettä tämän silmissä.
"Minä taidan tästä lähteä soturien pesään. Voin näyttää teille auringonnousun jälkeen vapaat paikat siellä", Myrkkykiemura ehdotti ja hänen sisarensa ja ystävänsä nyökkäsivät yhtä aikaa. Sen nähtyään hän kääntyi ja lähti tassuttelemaan kohti soturien pesää, jonne monet muutkin soturit olivat jo suunnistaneet.
**
"Tässä on minun makuupaikkani ja nuo sammaleet tuossa ovat vapaita", Myrkkykiemura selitti Ruotouskolle ja Raikassiivelle osoittaen hännällään tyhjiä paikkoja vierellään. Nämä näyttivät väsyneiltä yön vartiovuoron jäljiltä ja hän näki parhaimmaksi jättää nämä nukkumaan.
"Kiitos, Myrkkykiemura", hän kuuli Raikassiiven sanovan takanaan, kun hän asteli kohti pesän sisäänkäyntiä. Hän heilautti häntäänsä merkiksi, että oli kuullut, mutta ei kääntynyt enää katsomaan taakseen.
Päästyään takaisin aukiolle hän siristeli hieman silmiään kirkkaassa päivänvalossa ja joutui häikäistymisen takia pysähtymään hetkeksi. Nähdessään taas kunnolla hän tajusi Pihkamielen kävelevän lähemmäs. Aluksi hän kuvitteli tämän olevan vain matkalla soturien pesään mutta tämä pysähtyikin hänen eteensä.
"Minä olen tänään kiireinen, joten Palavakasvo käski sinut tänään metsästämään Lumitassun kanssa", kokenut soturi selitti ja Myrkkykiemura ei voinut tyrmistykselle mitään.
"Minä?" hän toisti varovasti, koska ei ollut uutisesta kovin innoissaan muistaessaan riidan oppilaan kanssa. Kolli hänen edessään kohautti lapojaan maukuessaan:
YOU ARE READING
Soturikissat 1 ― Myrkkytähden Menneisyys
FantasyMyrkkytähti on päällikkö, jonka kaikkien klaanien kissat tietävät. Kaikki tietävät myös hänen menneisyytensä, ja nyt on sinun vuorosi kuulla se. Tarina sinnikkyydestä ja uskollisuudesta kaikkein vaikeimpinakin hetkinä sekä osoitus, millainen todelli...
