"Tunkeilijoita!" kuului äkkiä heidän lähettyviltään ulvahdus. Kiepahtaessaan äänen suuntaan Myrkkytassu näki vähän matkan päässä neljä kissaa, joita ei ollut nähnyt koskaan aikaisemmin. Hän ei ollut tuulen takia haistanut kissojen tuloa laisinkaan.
"Varjoklaanilaisia, häädetään ne äkkiä pois meidän reviiriltämme!" ehdotti kilpikonnakuvioinen naaras innostuneena ja sai Myrkkytassun perääntymään askeleen. Koska nämä tiesivät Varjoklaanista, hän arveli näiden olevan kotoisin jostakin toisesta klaanista. Näiden haju ei kuitenkaan muistuttanut kissoja, jotka olivat hyökänneet heidän kimppuunsa harjoitusten aikana, joten nämä eivät luultavasti olleet ainakaan myrskyklaanilaisia.
Naaras oli häntä pienempi, minkä vuoksi hän arveli tämän olevan vielä oppilas myös. Hän ei perääntynyt, koska pelkäisi naarasta vaan koska ei ollut innostunut taistelemisesta jälleen. Hänen edellisetkin haavansa olivat kipeitä, erityisesti lavan haava kihelmöi edelleen, vaikka ne eivät enää vuotaneetkaan, ja hän toivoi, että ne eivät olleet tulehtuneet.
"Odota Aamutassu", maukui mustavalkoraidallinen kolli tyynellä äänellä ja silmäili Myrkkytassua ja Ruototassua hetken, "olette selvästi Varjoklaanista. Ja olette selvästi ylittäneet kuuden kuun iän, mutta en ole ikinä nähnyt teitä kokoontumisissa. Keitä te siis olette ja mitä teette Tuuliklaanin reviirillä?"
Nämä olivat siis tuuliklaanilaisia. Myrkkytassu vilkaisi Ruototassua mutta huomasi heti tämän ilmeestä, että hän joutuisi itse puhumaan. Hän istahti maahan viestittäen paikalle tulleelle partiolle, että ei ollut vihamielisin aikein heidän reviirillään. Syvällä sisimmässään hän toivoi, että nämä voisivat jopa auttaa heitä pääsemään oikeaan paikkaan.
"Minä olen Myrkkytassu ja hän on Ruototassu", hän aloitti ja nyökkäsi kohti ystäväänsä, joka oli siirtynyt hieman lähemmäs häntä. Tämä silmäili vihreillä silmillään epäluuloisena paikalle tulleita kissoja. Hän ei kuitenkaan jatkanut heti, koska ei oikeastaan edes tiennyt, miten kaiken kertoisi.
"Me lähdimme Varjoklaanista", hän jatkoi mutta siinä samassa toisen klaanin oppilas keskeytti hänet huutamalla:
"Ne ovat luopioita, ne hylkäsivät Varjoklaanin!"
Kysymykset esittänyt kolli heilautti häntäänsä hiljentääkseen oppilaan ja sen jälkeen näiden mukana oleva ruskearaidallinen naaras kuiskasi vielä ankaran näköisenä jotakin tämän korvaan. Oppilas tuhahti korviaan luimistaen mutta pysyi siitä eteenpäin hiljaa.
"Jatkakaa", kolli kehotti silmiään siristäen.
"Me lähdimme, koska Murjotustähti yritti tappaa minut ja olisi varmasti yrittänyt uudelleenkin, jos me emme olisi lähtenee", Myrkkytassu selitti ja huomasi, että hänen edessään olevan kissan olemus kiristyi heti hänen mainittuaan Varjoklaanin päällikön nimen.
"Varistähti, minusta meidän kannattaa lisätä rajapartioita Varjoklaanin rajalle", kolmas paikalla oleva isokokoinen kolli ehdotti. Siinä samassa Myrkkytassu vasta tajusi, että mustavalkoraidallinen kissa, jolle hän oli puhunut, oli Tuuliklaanin päällikkö, ja hän katsoi tätä kunnioittavasti. Tämä vaikutti täysin erilaiselta päälliköltä kuin Murjotustähti.
"Keskustelemme siitä leirissä, Karkaushalla", klaanipäällikkö vastasi korviaan heilauttaen, "se ei kuitenkaan selitä, mitä teette meidän reviirillämme. Kaikkien oppilaiden tulisi tietää klaanien väliset rajat ja osata pysyä poissa muiden reviireiltä."
Myrkkytassu vilkaisi Ruototassuun hieman epävarmasti, koska se oli juuri yksi niistä asioista, joita heille ei ollut opetettu. Varistähdeksi kutsutti kolli silmäili heitä tarkkaavaisena ja selvästi huomasi hänen epäröintinsä, koska totesi:
YOU ARE READING
Soturikissat 1 ― Myrkkytähden Menneisyys
FantasyMyrkkytähti on päällikkö, jonka kaikkien klaanien kissat tietävät. Kaikki tietävät myös hänen menneisyytensä, ja nyt on sinun vuorosi kuulla se. Tarina sinnikkyydestä ja uskollisuudesta kaikkein vaikeimpinakin hetkinä sekä osoitus, millainen todelli...
